Oon miettinyt yhtä asiaa viime aikoina aika paljon. Jotenkin toisilla ihmisillä tuntuu olevan sellanen asenne, että KAIKKI muut ihmiset (etenkin miehet) on jotenkin tosi paskoja ja epäluotettavia. Lainaus kaverin facebookista viime viikolta: "People's bullshitt and fakeness are the main reasons why I like to be alone."
Hei oikeesti, jos uskot ite kuitenkin olevas ihan hyvä tyyppi, sellainen ihminen jonka kaveri olisit jos olisit joku toinen, niin miten voit noin katkerasti ajatella, että kaikki muut ihmiset on täysin epäluotettavia? Kyllä mäkin oon pettynyt elämässäni moniin ihmisiin, mutta huomattavasti useammin oon yllättynyt positiivisesti siitä, miten ihania ihmisiä oonkaan tavannut. Silleen, että tiedän ansainneeni vihamieheni, mutta en tiedä mitä oon tehnyt ansaitakseni niin loistavat ystävät.
En tiedä, oonko liian sinisilmäinen, mutta kyllä mä uskon, että kaikki ihmiset on pohjimmiltaan hyviä. Kaikki, paitsi sellaiset oikeasti päästään kipeät ihmiset. Se, että joku tahallaan loukkaa toista, kertoo mun mielestä enemmän sen ihmisen epävarmuudesta itseään kohtaan, kuin siitä, että se ihminen olis jotenkin tosi paska ja epäluotettava. Kyllä mäkin ajattelen, ettei kaikki ihmiset oo sellaisia, että niihin kannattaa sataprosenttisesti luottaa, mutta kyllä mä silti haluan uskoo siihen, että ihmiset pääosin pyrkii tekemään hyvää. Toiset ehkä enemmän kattelee omaa napaansa ajattelematta muita, mutta se onkin mun mielestä enemmän jonkin sortin heikkoutta. Ja ehkä jotain sellaista nuoruutta ja epävarmuutta, mikä toivottavasti suurimmalla osalla ihmisistä vähenee ajan myötä.
Tottakai teen edelleen elämässäni virheitä ja asioita, joista ei kaikille seuraa pelkkää hyvää, mutta huomaan myös oppineeni menneisyydestäni. Vaikka periaatteessa kannatankin totuuden kertomista, on joskus vaan pakko olla hiljaa. Useimmiten niissä tilanteissa, joissa se toinen osapuoli enemmän tai vähemmän ansaitsisi totuuden tulla julki, mutta se kolmas, viaton osapuoli ei. Sitä sattuu joskus vielä kuitenkin. Pahasti. Kuulostaa muuten siltä, että mä en muuta teekkään, kuin hengaile varattujen miesten kanssa. Onneks ei ihan niinkään. Voi toki myös kyseenalaistaa onko se pyrkimistä hyvään. Ei, ne on tilanteita, joissa oon itsekkäästi miettinyt mitä minä haluan, mikä musta tuntuu hyvältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti