"Mä oon vähän miettinyt"

Vietetään aiemmin mainitun Sydänystävän kanssa aikaa, noh ihan käsittämättömän paljon yhdessä. Pohditaan milloin mitäkin elämän suuria kysymyksiä, eilen tavattiin pikaiseen sattumalta yliopiston kirjastolla ja aloitin perinteisen "Hei mulla oli joku juttu..." Joka sai jatkonsa: "Ei kun ainiin se, että mä en tiedä haluanko mä naimisiin." Ihan sellainen normiluontoinen ilmoitus kun näkee viis minuuttia sattumalta. Ja siis ennenkaikkea, kun onkin tosi todennäköistä, että tässä lähivuosina olisin joutumassa naimisiin vasten tahtoani :D

Oletan, että tää on joku suojamekanismi multa, joka oon aina halunnut mahdollisimman isot häät ja oon suunnitellut hääpukuni joskus 15-vuotiaana. Mutta niin kai kaikki? Ehkä edelleen vähän kaipaan niitä häitä, mutta mitä avioliitto muuten muuttais? Kun on 26 vuotta ollut tämän niminen, niin tuntuis tosi hassulta ottaa jonkun toisen nimi itselleen. Jos haluaa ja saa lapsia, niin onhan ne paljon isompi side kuin naimisissa oleminen? Puhuttiin myös siitä, että onko rakkausavioliitot vaan nykyihmisen haihattelua, mutta tätä kirjoitusta en voi pilata niillä ajatuksilla.

Nimittäin vihdoin viimein yhtä mun ystävääni oli kosittu viime viikolla! Ja musta tulee kaaso! Morsian on melkoisen epäjärjestelmällinen, joten onneks meillä on reilu vuosi aikaa. Asetin itelleni tavoitteeks, että mulla olis sinne häihin avec, mutta todettiin suorilta, että siinä missä reilu vuosi on tälle tulevalle rouvalle lyhyt aika järjestää mitään, on se mulle kertakaikkisen lyhyt aika yrittää hankkia avec. Luultavasti niin hääpuku kuin kaason aveckin hankitaan häitä edeltävänä viikonloppuna, eikä ne sitten välttämättä oo ihan priimaa, mutta ainakin niille voi nauraa jälkikäteen. Meidän kaveriporukan ensimmäiset häät siis tiedossa, tästä tulee kyllä meille kaikille yks askel kohti aikuisuutta.